WWE Elimination Chamber 2023

Kuristusjuntan Facebook-ryhmän arvosana (19 ääntä): 8,6/10.

Leijonat ja lampaat -arvio:

🦁 🦁 🦁: Roman Reigns (c) vs. Sami Zayn (WWE Undisputed Universal Championship) Täydellinen showpainiottelu. Harvinaista herkkua, jollaista koetaan vain ani harvoin. Ehkäpä CM Punkin ja John Cenan klassinen koitos vuoden 2011 Money in the Bank -erikoistapahtumasta oli edellinen yhtä tulinen ja dramaattinen ottelu. Tätä on yksinkertaisesti mahdotonta kehua liikaa, ja tunnelma nousi ikimuistoiseksi jo Elimination Chamberia edeltäneessä SmackDownissa. Vaikka itse toivoin, että Kevin Owens olisi puukottanut koko Montrealia selkään käymällä Zayniin käsiksi, niin tämäkin ratkaisu oli ehdottomasti hyvä – ja erityisesti riipaisi se, mitä Jey Usolle tapahtui. Jey on mielestäni koko kuvion kiinnostavin hahmo, ja nytkin hänen ilmeensä ja eleensä olivat timanttisia. On traagista (ja samalla mainiota tarinankerrontaa), jos Jey nyt kuitenkin kääntää Zaynille selkänsä ja palaa takaisin Reignsin kätyriksi.

🦁 🦁: Asuka vs. Carmella vs. Liv Morgan vs. Natalya vs. Nikki Cross vs. Raquel Rodriguez (Elimination Chamber)

Oli oikea ratkaisu, että tämä ottelu avasi tapahtuman. Ottelu myös ylitti kaikki odotuksensa. Sen hahmokavalkadi toimi erinomaisesti: Natalya oli kotiyleisön suosikki, Morgan yhä vain rohkeammaksi muuttuva masokisti, Cross arvaamaton sekopää, Rodriguez ylivoimainen voimanpesä, Carmella opportunistinen liero ja Asuka uuden taisteluilmeen löytänyt vanha mestari. Roolit toimivat hienosti yhteen, ja vaikeat spotit onnistuivat nekin hyvin – eikä niitä ollut liian paljon. Voittaja oli myös hyvä valinta: Asuka vs. Belair kuulostaa mainiolta WrestleMania-ottelulta.

🦁 🦁: Edge & Beth Phoenix vs. Finn Bálor & Rhea Ripley

Mainio joukkueottelu, joka pohjautui pitkään ja todella jykevään tarinaan. 49-vuotiaan Edgen ikä alkaa jo näkyä, mutta mies on silti mielettömässä kehäkunnossa, kuten on myös Beth Phoenix. Kukkaansa puhjennut Dominik Mysterio toi oman hyvän mausteensa otteluun, jonka suurin tähti oli Royal Rumble -voittaja Rhea Ripley. Harmillisesti yksi botchattu selätysyritys (nyrkkirautaiskun jälkeen) latisti matsin flow'ta joksikin aikaa, mutta kokonaisuutena ottelu oli suunniteltu hyvin – olkoonkin, että WrestleManiaan matkalla oleva Ripley olisi pitänyt nostaa tässä vielä suurempaan valokeilaan. Toisaalta on hyvä, jos Edgen ja Judgment Dayn kauna on nyt tämän myötä paketoitu; Edgellä on vielä annettavaa muihin kuvioihin, vaikka ura lähestyy jo vääjäämättä loppuaan.

🦁: Austin Theory (c) vs. Bronson Reed vs. Damian Priest vs. Johnny Gargano vs. Montez Ford vs. Seth Rollins (WWE United States Championship, Elimination Chamber)

Illan toinen Elimination Chamber -ottelu jäi naisten matsin varjoon. Se ei ole sinänsä ihme, sillä kaksi samanlaista ottelumuotoa samassa tapahtumassa on vain liikaa; tuntuu kuin katsoisi kaksi jalkapallo-ottelua samana päivänä – jälkimmäisen on oltava erityisen hyvä, jotta se onnistuu viihdyttämään vielä ensimmäisen jälkeenkin. Tässä sudenkuoppana oli nykypäivän painille tyypillinen yliyrittäminen övereine ja epäuskottavine spotteineen. Suurin ongelma oli kuitenkin ottelun lopetus; yleisö uskoi oikeasti, että Montez Fordille kävi todella huonosti. Tällainen harhaanjohtaminen on arveluttavaa ja jokseenkin häiritsevää – etenkin, kun Logan Paul olisi joka tapauksessa voinut livahtaa jossakin välissä häkkiin sisään sen sijaan, että ihmisiä olisi vedätetty Fordin mahdollisella vakavalla loukkaantumisella. Ottelussa eniten loisti Theory, joka tekee kaiken loistavasti, sekä Priest, jonka lyönnit ja potkut näyttävät poikkeuksellisen hyviltä.

🐑: Bobby Lashley vs. Brock Lesnar

Tämä ottelu jätti kylmäksi kahdesta syystä: 1) diskaus on lähtökohtaisesti tympeä lopetus aina, ja 2) feudi olisi voinut kulminoitua kovaan otteluun jo tässä tapahtumassa sen sijaan, että sitä mahdollisesti venytään aina WrestleManiaan asti. Tulinen ottelu olisi tehnyt terää paitsi tälle tapahtumalle myös WrestleManialle, jonka kortti olisi muuttunut taas piirun verran kiinnostavammaksi, koska avoimeksi olisi jäänyt kysymys siitä, mitä Lesnar siellä tekee. Liikaa ei voi kuitenkaan valittaa, sillä Lashley–Lesnar tulee tarjoamaan kunnon rytinää myös WrestleManiassa, ja mielenkiintoista on, että ylivertaisena tuhokoneena buukattu Lesnar joutui turvautumaan low blow'hun tässä ottelussa; hahmo kehittyy pikästä aikaa myös köysien sisäpuolella.

Jälkipyykki:

Elimination Chamber 2023 oli erittäin onnistunut tapahtuma, mistä iso kiitos kuuluu tulikuumalle montrealilaisyleisölle, joka palvoi Sami Zaynia. Yleisö oli itse asiassa niin kuuma, että jo se sai tämän show'n muistuttamaan WWE:n kulta-ajoista eli 2000-luvun taitteen parhaimmista vuosista. Silloin katsojilla oli aina hauskaa WWE:n tapahtumissa, ja hahmot olivat kuumia. Tämä sama tunnelma välittyi myös tästä tapahtumasta. Katsojat pitivät kerrankin puhelimensa taskuissaan ja antoivat kaikkensa, kun kotiyleisön suosikki pyrki tekemään mahdottomasta totta ja kaatamaan pysäyttämättömän Roman Reignsin.

Tapahtuma onnistui myös siksi, että sen kortti oli tiivis. Tarpeettomat täytematsit oli jätetty pois, ja viiden ottelun kattaus oli toimiva. Tapahtuma oli näin ollen sopivan mittainen ja pystyi pitämään otteessaan loppuun asti. Siinä auttoi myös toimiva ottelujärjestys – olkoonkin, että Lashleyn ja Lesnarin matsi olisi voinut tulla vasta Judgment Dayn joukkueottelun jälkeen.

Huomionarvoista on, että WWE kykeni tuottamaan näin korkealaatuisen tapahtuman siitä huolimatta, että moni iso tähti loisti poissaolollaan. Näihin nimiin lukeutuvat muun muassa WrestleMania-tähdittäjät Cody Rhodes, Charlotte Flair ja Bianca Belair. Paukkuja säästellään, ja näin säästyy myös katsojien nälkä, joka tyydytetään totaalisesti vasta WrestleManiassa, niin kuin pitääkin.

Tie WrestleManiaan on aina sähköinen, mutta nyt sähköä tuntuu olevan enemmän kuin aikoihin. Vuoden suurimman show'n kortti vaikuttaa jo nyt herkulliselta, ja isoimmat ottelut, etunenässä Rhodes vastaan Reigns, tuntuvat paitsi kovilta myös raikkailta. Kuka kaipaa 50-vuotiasta The Rockia kehään, kun elämänsä kunnossa oleva 37-vuotias Cody Rhodes vetää mielettömiä promoja viikosta toiseen ja kirjoittaa nyt vuorostaan omaa tarinaansa suurimmissa parrasvaloissa?

Hieman pettymyksellisen Royal Rumblen jälkeen WWE löysi jälleen kultasuonen.

Tapahtuman arvosana: 9/10

Jälleen odotetun rautainen show H:n hallinnolta. Yksi parhaista PPV:eistä itseasiassa viimeisen 10 vuoden ajalta. Tähän on monia syitä:

-Jokainen matsi oli ennakkoon todella kiinnostava joko buildauksensa puolesta tai lopputuloksen puolesta. 4/5 näistä myös onnistui lunastamaan tai ylittämään odotukset kun taas Bobby vs Brock toimi sittenkin enemmän välimatsina/anglena kuin feudin päätöspysäkkinä ja ei siinä, viihdyttävää tykitystähän tämäkin taas, vaikkei lunastanutkaan odotuksia.

Miesten Chamber oli yksi parhaista Chamber-matseista koskaan! Jokainen nosti osakkeitaan matsin aikana, Gargano ja Rollins olivat matsin todelliset työjuhdat ja saivatkin onneksi aloittaa matsin tulikuumalla one-on-one sessiolla, joka antoi toivoa kunnon feudista down the line. Reed pääsi mörköilemään isossa ottelussa ja näyttämään dominanssiaan kun taas Montez teki itsensä tässä ottelussa. Superstar in the making. Priest oli myös liekeissä, ja Theory otti huolella osumaa ja selvisi silti mestarina ulos näyttämällä samalla koko ajan entistä enemmän isolta tähdeltä.

Naisten Chamber oli myös parhaita naisten Chamber-otteluita vaikkei yltänyt miesten version tasolle.

Mixed Tag oli kuuma. Tarinaa kerrottiin hyvin ja sitähän riitti. Beth näytti kun ei olisi ollut pois hetkeäkään.

ME oli yksi odotetuimmista otteluista mitä olen kokenut. Uskomaton buildi, äärettömän sympaattinen haastaja ja äänekkäin yleisö miesmuistiin auttoivat tekemään tästä yhden ikimuistoisimmista otteluista koskaan. Zayn ja Roman olivat elementissään ja pelasivat täydellisesti yleisön kanssa ja kertoivat huikean tarinan. Samin ihmetekoon oli alkanut nerokkaan buildin johdosta uskoa koko ajan enemmän ja matsin tapahtumat saivat kirjaimellisesti huutamaan ja kierimään sohvalla. Lopulta, mielestäni tämä oli se oikea ratkaisu, vaikka vielä suurempaa euforiaa ja markkausta olisi toki aiheutunut Samin voitosta. Sen aika tulee varmasti vielä. Tarina jatkuu. Huikea show!