Arvio | Paybackissa nähtiin täysin käsittämätön aivopieru WWE:ltä
- Eetu Lehtinen
- Sep 5, 2023
- 6 min read
Updated: Feb 25, 2024
Tapahtuma: WWE Payback 2023
Päivämäärä: 2. syyskuuta 2023
Sijainti: Pittsburgh, Pennsylvania, Yhdysvallat (PPG Paints Arena)
Yleisömäärä: 14 584
Tapahtuma on katsottavissa WWE Networkissa.
WWE palautti Payback-tapahtuman kalenteriinsa kolmen vuoden tauon jälkeen. Edellinen Payback oli sikäli historiallinen, että juuri sen pääottelussa Roman Reigns päihitti "The Fiend" Bray Wyattin ja Braun Strowmanin. Siitä alkoi mestaruuskausi, joka jatkuu yhä tänäkin päivänä.
Payback nähtiin aiemmin myös vuosina 2013–2017. Tapahtuma on ollut eräänlainen outolintu WWE:n modernissa kalenterissa, joka on täytetty monenmoisilla teematapahtumilla, kuten Hell in a Cellillä ja Money in the Bankilla. Payback ei kuitenkaan kytkeydy mihinkään tiettyyn teemaan, joten se tarjoaa mahdollisuuksia kokeilla jotain uutta vähän vapaammin. Se on tervetullut asia.
Valitettavasti yksikään Payback ei ole noussut klassikoksi. Raadollista on, että tämänkertaisella tapahtumalla olisi voinut olla – hyvinkin yllättävästi – saumoja sellaiseen. Niin ei kuitenkaan todellakaan käynyt, sillä show'n buukkaus ailahteli todella pahasti. Eritoten yksi jättimäinen aivopieru oli viedä koko tapahtumalta maun mennessään.
P.S. Tämän artikkelin lopussa on kyselylomake, jossa pääset itse antamaan oman arvosanasi tälle tapahtumalle.
Leijonat ja lampaat -arvio:
🦁🦁: Becky Lynch vs. Trish Stratus (Steel Cage match) [20:00]
Yksi syy siihen, miksi tämä tapahtuma vaikutti yllättävän hyvältä, oli tämä ottelu. En ollut asettanut juuri minkäänlaisia odotuksia 47-vuotiaan Trish Stratuksen matsille vuonna 2023, mutta niin vain kanadalainen tuli ja otteli ehkäpä koko uransa parhaimman koitoksen. Iso kiitos siitä kuuluu sille, kuinka hyvin Stratus veti heelin rooliaan läpi matsin. Se johti siihen, että jopa Becky Lynch tuntui pitkästä aikaa mielenkiintoiselta hahmolta, vaikka irlantilaisen momentum on ollut alamäessä jo vuosia. Stratuksen vahva heel-hahmo johti myös siihen, että yleisö oli kuuma ja halusi nähdä Lynchin voittavan. Ottelussa oli myös selkeä tarina, jota oli helppo seurata. Ainut vaiva oli häkkimatsi, joka on kokenut ottelumuotona melkoisen inflaation; olemme nähneet häkissä jo niin paljon, että vaatimustaso on viety liiallisuuksiin. Toisaalta Stratus ja Lynch palauttivat ottelutyyppiin järkeä tässä matsissa, jossa ei nojattu sekopäisiin spotteihin. Riitti, että Lynch raastoi Stratuksen naamaa häkin seinään ja sai tämän otsaan melkoisen mustelman. Historiaakin käytettiin hyväksi, kun Stratus niittasi Lynchin kanveesiin Widow's Peakilla, joka oli WWE:ssä 2000-luvun alussa eli "Stratuksen aikoina" otelleen Victorian lopetusliike. Ottelun lopetus oli sekin toimiva ja sopi feudin tarinaan. Hienoa oli, että iso lopetusliike riitti selätykseen, eivätkä kick-outit lähteneet käsistä. Lopussa Zoey Stark sai vielä oman hetkensä Stratuksen kustannuksella. Hieno ottelu, joka sai jokaisen osapuolen näyttämään paljon paremmalta kuin ennen Paybackia.
🐑🐑🐑: LA Knight vs. The Miz (Special Referee: John Cena) [15:45]
Sitten nähtiinkin se aivopieru, joka on nostettu artikkelin otsikkoonkin. Tämä ottelu oli niin järjetön, että allekirjoittaneen teki melkein mieli lopettaa koko show'n katsominen siihen. Selityksiä on useita. Aloitetaan ilmeisellä. LA Knight on niin kuuma ottelija, ettei hänen pitäisi olla edes tekemisissä The Mizin kaltaisen hahmon kanssa. Jos Knight ja Miz on kuitenkin pakko buukata vastakkain erikoistapahtumaan, vaihtoehtoja on tasan yksi: Knight squashaa Mizin ja tekee sen niin viihdyttävästi, että yleisöllä on hauskaa läpi ottelun kuin Attitude Eralla konsanaan. Puhe on The Mizistä – painijasta, joka hävisi Snoop Doggille WrestleManiassa. Painijasta, jolla ei ole tippaakaan uskottavuutta kayfabessa. Painijasta, joka on voittanut vuoden 2023 aikana vain yhden – toistan, yhden – ottelun, house show't mukaan lukien. Painijasta, joka on ollut pelkkä vitsi viime aikoina. Nyt The Miz pääsi sitten jostakin täysin käsittämättömästä syystä vääntämään yli 15-minuuttisen taiston koko rosterin kuuminta facea vastaan – ja sai tämän näyttämään todella heikolta. Minkälainen luuseri LA Knight on, jos ei kykene dominoimaan ottelijaa, joka sai selkäänsä Snoop Doggin lisäksi muun muassa Pat McAfeelta aiemmin tänä vuonna? The Miz on painettu WWE:n hierarkiassa niin alas, että LA Knight näytti heikolta jo silloin, kun yritti selättää tätä kesken ottelun eikä saanutkaan laskua kolmeen. LA Knightin olisi pitänyt yrittää selätystä vain kerran, ja sen olisi tietenkin pitänyt johtaa lopetukseen. Vain se olisi saanut Knightin näyttämään hyvältä The Mizin kaltaista painijaa vastaan. Sen sijaan Knight yritti luikerrella matsin voittoon muun muassa roll-up-selätyksen avulla... Tuloksena oli karmaiseva matsi, joka tappoi yleisön totaalisesti. LA Knight käyttäytyy kuin kovanaama, jolloin katsojat odottavat LA Knightin olevan kovanaama. Kovanaama ei ole vaikeuksissa The Mizin kanssa, milloinkaan. Iso ongelma oli myös John Cena. Kaiken huomion olisi pitänyt olla nousevassa tähdessä eli LA Knightissa. Nyt uusi supertähti jäi varjoon, kun osa-aikainen Cena soitti suutaan The Mizille. LA Knight näytti siis paitsi heikolta myös sivuhahmolta, vaikka matsin jälkeen Cena kliseisesti nostikin tämän käden ilmaan ja sanoi: "Your moment." SummerSlamissa nähtiin LA Knightin hetki. Paybackissa nähtiin LA Knightin katastrofi. Tätä ei voi puolustaa millään tavalla. Näin järjetöntä buukkausta ei ole todistettu miesmuistiin. Täytyy vain toivoa, että tämä ei pilaa LA Knightin momentumia enempää ja että miehelle keksitään jotain paljon parempaa vastapalvelukseksi tästä farssista.
🐑: Austin Theory vs. Rey Mysterio (c) (WWE United States Championship) [9:45]
Tämä ottelu kärsi valitettavasti aikaisemmin matsin jälkihöyryistä. On vaikea virittäytyä lupaavankaan ottelun pariin, jos takana on kidutusta. Vaan eipä tämä muutoinkaan onnistunut odotuksiaan lunastamaan. Mysterio on kyllä uskomattoman vikkelä liki 49-vuotiaaksi ottelijaksi, ja Theory tekee kaiken mahdollisimman hyvin, mutta tunnelma jäi latteaksi. Se johtuu myös Theoryn hahmosta, joka on kuivunut kuin maali seinään.
🦁🦁: Finn Bálor ja Damian Priest vs. Kevin Owens (c) ja Sami Zayn (c) (WWE Undisputed Tag Team Championship, Steel City Street Fight) [20:45]
Tämä puolestaan toimi, yllättäen sekin. WWE:n hardcore-ottelut ovat yleensä julmetun latteita, mutta ainakin ne ovat sentään järkevämpiä kuin AEW:n Stadium Stampeden kaltaiset verilöylykarkelot. Tässä se latteuskin kuitenkin unohtui, kun nelikko kykeni jollakin ilveellä nostamaan matsin tason melko korkealle. Siinä auttoi tunnelma, sillä yleisö nautti, kun Sidney Crosbyn ja – muistaakseni – Mario Lemieux'n pelipaitoihin sonnustautuneet kanadalaiskaverukset rökittivät vastustajiaan jääkiekkomailoilla. Toki verta tässäkin nähtiin, kun Terry Funkin muistoa kunnioittanut Owens sai jonkinlaisen haavan naamaansa. En tiedä, oliko kyseessä bleidaus vai aito vekki, mutta WWE:ssä nähdään verta niin harvoin, että se toi tähän oman mausteensa. Niin teki myös Owensin hurja voltti katsomorakenteista alas, vaikka se liian riskialtis spotti omaan makuuni olikin. Ottelu joka tapauksessa sai yleisön tuliseksi, ja eräs hieno hetki oli se, kun Rhea Ripley puski Owensin turva-aitaa päin. Iso syy siihen, miksi tämä toimi esimerkiksi AEW:n All In -maksulähetyksessä nähtyä Stadium Stampedea paremmin, oli se, että lopputuloksella oli alusta asti merkitystä. Tässä taisteltiin voitosta eli mestaruudesta, ja mestaruusvaihdos myös merkitsi jotakin.
🐑: Raquel Rodriguez vs. Rhea Ripley (c) (Women's World Championship) [17:20]
Tässä ottelussa Ripley ei puolestaan päässyt loistamaan. Matsi ei vain klikannut, ja siinä nähtiin myös botchi, joka nakersi ottelun tunnelmaa. Matsi oli ylipäätään liian hidastempoinen, eikä se koskaan äitynyt sellaiseksi brutaaliksi tykittelyksi kuin olin toivonut. Potentiaali tuntui jääneen piippuun pahemman kerran. Yleisökin oli todella hiljainen ottelun aikana, eikä ihme, sillä Rodriquez ei ole paras mahdollinen face – ja Ripley on niin mielenkiintoinen heel, että yleisön on vaikea buuata hänelle. Lopputulos oli, ettei kumpikaan näyttänyt matsin jälkeen hyvältä. Ottelu oli pettymys.
🦁: Shinsuke Nakamura vs. Seth Rollins (c) (World Heavyweight Championship) [26:05]
Niin hämmentävä kuin The Mizin ja LA Knightin ottelu olikin, kummastusta herätti myös tämä ottelu. Mistä ihmeestä WWE sai idean, että vuodesta toiseen sluibaillut ja otteluitaan parissa minuutissa hävinnyt Shinsuke Nakamura olisi yhtäkkiä syytä nostaa maailmanmestaruushaastajaksi? Kritiikki ei kohdistu Nakamuraan. Rakastin hänen matsejaan NJPW:ssä, ja olin paikalla yleisössä, kun japanilainen otteli ensimmäisen WWE-matsinsa NXT:n TakeOverissa vuonna 2016. Se on edelleen paras ottelu, jonka olen koskaan livenä todistanut. Kritiikki kohdistuu sen sijaan WWE:hen, jonka touhussa ei ole välillä yhtään mitään järkeä. Kuinka voin katsojana ottaa Nakamuran tosissaan sen jälkeen, kun mies on haahuillut vuosien korpivaelluksella ilman mitään määränpäätä? Ei siinä auta, että WWE:n tuotantorekka vääntää Nakamurasta lyhyen anime-elokuvan matsin alkusoitoksi. Ei siinä auta yhtään mikään muu paitsi se, että hahmoa aletaan rauhassa ja pitkäjänteisesti nostamaan takaisin huipulle. Sitä ei tehty, vaan hosuttiin. Tulos oli sellainen, mitä hosumiselta voi odottaakin: ottelu, joka ei tuntunut erikoistapahtuman matsilta vaan satunnaisen Raw'n materiaalilta. Ei tätä toki hirviömäisesti ruoskia voi, koska laatu oli totta kai kohdallaan. Nakamura ja Rollins ovat mainioita kehäkettuja, ja matsi rakentui mukavasti Rollinsin kipeän selän ympärille. Lopetuskin oli hyvä ja selvä. Ottelun lähtöasetelma oli vain niin kehno, että se vaikutti väkisinkin myös tunnelmaan, joka oli kaukana siitä, mitä se olisi voinut olla. Tätä ei auta sekään, että Seth Rollinsin hahmo on luotaantyöntävä.
Jälkipyykki:
Payback 2023 oli todellinen yllätysten ilta. Ottelut, joilta odotin paljon, pettivät totaalisesti, ja ottelut, joilta en odottanut yhtään mitään, olivatkin yllättävän hyviä.
Surullista on, että paremmalla buukkauksella tästä olisi voinut saada vaikka kuinka kovan show'n. Opener antoi siihen kaikki lähtökohdat. Jos tapahtuma olisi jatkunut siten, että Knight olisi löylyttänyt Miziä koko rahan edestä ja heittänyt tämän vaikka paikalliseen jokeen, vain taivas olisi ollut rajana. Siihen päälle Mysterio ja Theory olisivat voineet vetää pidemmän ja kuumemman ottelun ja Ripley ja Rodriguez stiffin ja intensiivisen brawlin. Niillä nappuloilla voisimme ehkä puhua pienimuotoisesta klassikosta. Nyt sellaisesta ei todellakaan puhuta.
Tapahtuman arvosana: 5/10
P.S. Tutustu Kuristusjuntan aikaisempiin arvioihin painamalla tästä!
Minkä arvosanan sinä antaisit WWE Payback 2023:lle?
10
9
8
7
Comments