Arvio | Wembley sai AEW:n heikkoudet näyttämään erittäin rumilta
- Eetu Lehtinen
- Sep 3, 2023
- 6 min read
Updated: Feb 25, 2024
Tapahtuma: AEW All In 2023
Päivämäärä: 27. elokuuta 2023
Sijainti: Lontoo, Englanti (Wembley Stadium)
Yleisömäärä: 81 035
Tapahtuma on katsottavissa Fite-suoratoistopalvelussa.
JO avausottelusta asti tunnelma oli omituinen.
Showpainifanit pääsivät todistamaan jotain aivan poikkeuksellista, kun jokin muu promootio kuin WWE järjesti WrestleMania-kokoluokan tapahtuman.
Se sai AEW:n näyttämään paremmalta kuin koskaan aikaisemmin – mutta samalla se toi Tony Khanin johtaman kaaosmaisen tuotteen rumat puolet entistä rajummin esiin.
P.S. Tämän jutun lopussa on kyselylomake, jossa pääset itse antamaan oman arvosanasi All Inille.
P.P.S. Lupasin tästä tapahtumasta arvion myös äänitteenä, mutta se jää aikataulusyistä väliin. Pahoittelut siitä!
Leijonat ja lampaat -arvio:
🦁🦁🦁: CM Punk (c) vs. Samoa Joe ("Real World Championship") [14:00]
Vihaan "Fight forever!" -chänttiä, mutta tässä tapauksessa se olisi ollut tervetullut. Tämä ottelu oli nimittäin aivan ylivoimaisesti koko tapahtuman paras matsi ja ylipäätään kaikin puolin loistava showpainikamppailu. Kumpikin ottelija tuntui isolta supertähdeltä eritoten Wembleyllä, ja jokainen sekunti oli erityinen. Ottelu nousi tasolle, joka toi mieleen WrestleMania-pääottelut. Iskuja myytiin mainiosti, ja ne näyttivät järkyttävän hyviltä – erityisesti Samoa Joen brutaalit kämmensyrjälyönnit. Matsi oli raaka, ja se eteni johdonmukaisesti kohti loppua. Ylilyöntejä ei nähty, ja tehokas lopetus eli Pepsi Plunge johti siihen, mihin sen pitikin johtaa, eli selätykseen. Sanoisin, että tämä ottelu sai Samoa Joen näyttämään suuremmalta supertähdeltä kuin mikään muu koskaan aikaisemmin miehen pitkän uran aikana. Väkisinkin tuli mieleen muistikuva siitä, kuinka WWE:ssä Joe joutui toimimaan kommentaattorina ja seisoi sadetakissa kehän vierellä, kun rankkasade viivästytti WrestleMania 37 -tapahtuman aloitusta. Jos sitä kohtaloa vertaa tähän, mitä Joe sai tehdä Wembleyllä, ero on kuin yöllä ja päivällä. Samaten CM Punk näytti loistavalta läpi ottelun. Sydäntä lämmitti myös pieni mutta tärkeä hetki ottelun jälkeen, kun Punk poseerasi ihmisoikeuksia puolustaneen katsojan vieressä. Myöhemmin saatiin tietää, että tämä jäi CM Punkin viimeiseksi otteluksi AEW:ssä ja kenties koko showpainissa. Jos tämä oli tässä, niin eipä chicagolainen olisi paljon parempaa "jäähyväisottelua" voinut enää painia. Loistava, rahanarvoinen ottelu.
🐑: Bullet Club Gold (Jay White ja Juice Robinson) ja Konosuke Takeshita vs. The Golden Elite (Adam Page, Kenny Omega ja Kota Ibushi) [20:30]
Erinomaisen, vanhan koulukunnan showpainimatsin jälkeen saatiinkin sitten aimo annos sitä, mistä AEW parhaiten tunnetaan. Kaoottinen monen miehen trapetsitaiteilu oli yhtä tylsää kuin aina ennenkin, eikä ottelu onnistunut imaisemaan katsojaa otteeseensa. Tätä sarjatulta kesti kaiken lisäksi yli 20 minuuttia, joka on todella pitkä kesto avausmatsin jälkeiselle ottelulle. Jatkuva tykittely puuduttaa, eikä millään ole merkitystä, kun ottelijat selviytyvät mistä tahansa ja toistavat taas seuraavassa näytöksessä samat temppunsa. Auttamatta jäi ihmettelemään sitä, miksei tässä tapahtumassa nähty enempää yksi yhtä vastaan -matseja. Esimerkiksi Omegan ja Takeshitan taisto, joka nähdään tämän illan All Out -maksulähetyksessä eli viikko All Iniä myöhemmin, olisi toiminut Wembleyllä taatusti tätä sekamelskaa paremmin.
🐑🐑: FTR (c) (Cash Wheeler ja Dax Harwood) vs. The Young Bucks (Matt ja Nick Jackson) (AEW World Tag Team Championship) [21:45]
Edellinen ottelu ei ollut kuitenkaan mitään tähän verrattuna. Tässä järjettömyys vietiin aivan uusiin sfääreihin. Kyllähän toistuvista läheltä piti -selätysyrityksistä dopamiinia saa, mutta niin saa myös roskaruoasta, eikä se ole laadukasta sapuskaa. Ottelussa ehkäpä parasta antia tarjosikin 71-vuotias selostaja Jim Ross, joka rohkenee kritisoida tällaisen showpainin mielettömyyttä suorassa lähetyksessä. Iso sääli on, että mainioista matseistaan tunnetun FTR:n suuri valokeila Wembleyllä hukkui tällaiseen tyyliin. Syvällä ollaan, kun kutkuttaviksi kaavaillut kick-outit alkavat haukotuttaa jo kauan ennen ottelun lopetusta. Jäljelle jää vain akrobatia ja toki tulinen katsomo, joka nauttii, kun saa todistaa tällaista pommittelua paikan päällä. Siellä se eittämättä toimii paremmin, ainakin ensimmäisellä kerralla. Pitkäaikainen televisiokatsoja kaipaa kuitenkin tunnetta, jota tässä ottelussa ei ollut muualla kuin FTR:n hihanauhoissa, jotka kunnioittivat edesmenneiden Jay Briscoen, Brodie Leen ja Windham Rotundan muistoja.
🐑🐑🐑: Eddie Kingston, Penta El Zero Miedo, Best Friends (Chuck Taylor ja Trent Beretta) ja Orange Cassidy vs. Blackpool Combat Club (Jon Moxley, Claudio Castagnoli ja Wheeler Yuta), Mike Santana ja Ortiz (Stadium Stampede) [21:30]
Vasta tämä veti kuitenkin vesiperän. Ottelu oli katastrofaalinen useasta eri syystä. Isoin ongelma oli, että näitä tällaisia samanlaisia turhanpäiväisiä ihmisromuralleja on nähty AEW:n maksulähetyksissä jo aivan liikaa. Koskaan aiemmin en sentään ole kokenut myötähäpeää näiden otteluiden aikana, mutta nyt sekin tapahtui. Syynä siihen oli Wembley, joka ei olisi ansainnut tällaista väsynyttä Jackass-painia haarukoineen ja piikkilankoineen kaikkineen. Kun siihen lisätään epäonnistunut kameratyöskentely, useat nolot botchit, feikattu loukkaantuminen, Orange Cassidyn kulunutta huumoria, Chuck Taylorin kaltainen bingohalliottelija, Jon Moxley vuotamassa jälleen kerran saman tien verta, Tony Schiavone ulvomassa selostamossa ja jälleen kerran liuta yliampuvia kick-outeja, niin kokonaispaketti on karmaiseva. Koko matsin paras hetki oli Eddie Kingstonin sisääntulo, joka uhkui ison ottelun tunnelmaa. Se tunnelma meni kuitenkin täysin hukkaan tässä tapauksessa, kuten myös muun muassa Claudio Castagnolin potentiaali.
🐑: Saraya vs. Toni Storm vs. Dr. Britt Baker, D.M.D. vs. Hikaru Shida (c) (AEW Women's World Championship) [8:50]
Kolmen toinen toistaan kehnomman – ja yli 20-minuuttisen – matsin jälkeen oli ilo nähdä vähän lyhyempi ottelu. Sääli vain, ettei sekään ollut yksi yhtä vastaan -koitos vaan sekava nelinottelu, johon on miltei mahdoton luoda immersiota. Kaoottisemmaksi se muuttui, kun sen sisällä nähtiin kaiken lisäksi hyökkäys katsomoon ja siitä seurannut juonenkäänne. Lopputulos oli hyvin WWE-tyylinen "segmenttimatsi", josta ei muista jälkikäteen paljoakaan muuta kuin mestaruusvaihdoksen ja voitonjuhlan.
🦁: Darby Allin ja Sting vs. Christian Cage ja Swerve Strickland (Coffin match) [16:00]
Tätä ottelua vaivasi AEW:n perisynti: on vaikea syttyä arkkuottelusta, jos sitä ennen on nähty jo kaikki mahdollinen väkivalta Stadium Stampede -ottelussa. Tämä tapaus kääntyy kuitenkin niukasti leijonan puolelle. Syynä on se, että ottelussa oli vähemmän ihmisiä ja enemmän järkeä – Darby Allinin (väärällä tavalla) hirvittäviä riskinottoja lukuun ottamatta. Erityisen hieno hetki oli myös Stingin stadionsisääntulo Metallican Seek And Destroyn tahtiin. Kun kehissä on myös Christian Cagen kaltainen loistokas veteraani, spotit näyttävät mahdollisimman hyviltä ja myydään mahdollisimman hyvin. On siinä 64-vuotiaan Stinginkin esiintymisessä yhä edelleen oma taikansa. Leijonaa puoltaa myös matsin lopetus, joka oli erittäin näyttävä ja uskottava spotti. Tämä ottelu palauttikin Wembleylle sitä ison tapahtuman tuntua, jota vain Punk ja Joe olivat aiemmin kyenneet tässä show'ssa luomaan.
🦁: Chris Jericho vs. Will Ospreay [14:55]
Tässäkin ottelussa pitää hehkuttaa sisääntuloa, nimittäin Chris Jericho otti yleisön mahtavasti haltuunsa. Matsi itsessään ei pääse kummankaan ottelijan tähdistöön, mutta se tuntui kuitenkin suuren show'n ottelulta ja oli järkeenkäypä yksi yhtä vastaan -koitos ilman järjetöntä kick-out-inflaatiota. Hienoa oli myös todistaa, kuinka Englannista ponnistanut Ospreay sai suuren hetkensä Wembleyllä tällä tavalla. Mikään varsinainen supertähtisampo Jericho ei kuitenkaan enää 52-vuotiaana ja paljon hävinneenä painijana ole, joten ehkä Ospreaylle olisi voinut kehitellä isommankin hetken tähän show'hun.
🐑: The Acclaimed (Anthony Bowens ja Max Caster) ja Billy Gunn vs. The House of Black (Malakai Black, Brody King ja Buddy Matthews) (c) (AEW World Trios Championship – "House Rules" No Holds Barred match) [10:50]
Tämän ottelun stipulaatio oli tyrmätä katsojan heti alkuun. Oliko todella tarpeen, että Stadium Stampeden ja arkkuottelun jälkeen näemme vielä No Holds Barred -matsin? Toki ottelulla oli tainnuttava vaikutus jo muutenkin, sillä takana oli todella pitkä tapahtuma. Hieman kyseenalaista on sekin, että suurin mielenkiinto kohdistettiin 59-vuotiaaseen Billy Gunniin, joka oli parhaimpinakin päivinään korkeintaan epäonnistunut main event -painija. Onneksi huomiota sai myös Bray Wyatt, jolle House of Black järjesti hienon tribuutin sisääntulossaan. Itse ottelu oli yhdentekevä, kuten koko AEW World Trios -mestaruus ylipäänsä.
🦁🦁: Adam Cole vs. MJF (c) (AEW World Championship) [29:00]
Tämä ottelu ei tuntunut ennakkoon todellakaan siltä, että juuri sen pitäisi olla AEW:n historian suurimman tapahtuman tärkein matsi. Eipä se siltä tuntunut ottelunkaan aikana, mutta ei matsi missään nimessä huono ollut. Siitä piti huolen MJF, joka ottelee äärimmäisen korkealla tasolla maksulähetyksestä toiseen ja tekee kaiken pieteetillä. Myös Cole pääsi pelaamaan tässä ottelussa vahvuuksillaan eli tarinankerronnalla. Lopputuloksena oli yllättävän freesi ja omalaatuinen pääottelu, joka maistui hyvällä tavalla AEW:ltä. Kauas tämä silti jäi muun muassa MJF:n ja Bryan Danielsonin maaliskuisesta mestaruusmatsista, jossa MJF veti parasta rooliaan. Oli kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Wembleyn tapahtuma loppui näin positiivisella tavalla ja että suurin valokeila kohdistui kaikista painijoista juuri MJF:ään, joka on ilmiliekeissä juuri nyt. Erityismaininta on annettava spotille, jossa Cole junttasi MJF:n pahannäköisesti teräsportaiden päälle. Se oli upeasti toteutettu hetki, jota kumpikin ottelija vielä myi omalta osaltaan mahtavasti. Onnistunut oli myös ottelun lopetus.
Jälkipyykki:
All In 2023 oli kuin se kuuluisa konvehtirasia. Siellä oli yksi todellinen herkkupala, muutama ihan hyvä namu ja paljon pahoja karkkeja. Tapahtuma oli myös pitkälti sellainen kuin sen kortin perusteella osasi ennakkoon odottaakin.
Objektiivisesti arvioituna All In 2023 oli toki ehdottomasti jättimäinen menestystarina. Yleisö oli tulinen ja tyytyväinen, ja AEW ilmoitti, että se palaa Wembleylle myös ensi kesänä. Samalla se sai kuitenkin AEW:n heikkoudet näyttämään entistä rumemmilta, kun miljöönä oli jättimäinen stadion, joka asettaa laatuvaatimuksen tavallista korkeammalle.
AEW:llä olisikin ollut tässä paras mahdollinen sauma raikastaa brändiään ja ottaa askeleita uuteen suuntaan, aloittaa puhtaalta pöydältä. Sen sijaan tarjolla oli best of -tyyppinen kokoelma AEW:n parhaimpia mutta myös huonoimpia hittejä. Nyt tuntuu siltä, että pyörä pyörii paikallaan myös jatkossa, eikä tuote uudistu. Esimerkkinä tästä toimii All Out -maksulähetyksen kortti, joka vaikuttaa paperilla kaikkien aikojen kehnoimmalta AEW:n PPV:ltä.
Ison aukon AEW:hen jättää vieläpä CM Punk, joka erotettiin promootiosta All Inin jälkeen. Punk ajautui muun muassa ESPN:n uutisen mukaan jonkinmoiseen käsirysyyn "Jungle Boy" Jack Perryn kanssa, ja AEW-johtaja Tony Khan kertoi promootion lauantaisessa Collision-ohjelmassa, ettei ollut koskaan aikaisemmin kokenut, että "hänen elämänsä olisi vaarassa showpainitapahtumassa".
Kolikoilla on aina kääntöpuolensa, mutta selvää on ainakin se, ettei CM Punk ja Tony Khanin johtama AEW ollut hyvä yhdistelmä. Nyt nähdään, minkälaiseksi AEW muovautuu tulevaisuudessa.
Tapahtuman arvosana: 5/10
Minkä arvosanan sinä antaisit AEW All In 2023:lle?
10
9
8
7
P.S. Tutustu Kuristusjuntan aikaisempiin arvioihin painamalla tästä!
Comments