Arvio | Saudi-Arabiassa tapahtui jotain todella synkkää
- Eetu Lehtinen
- Nov 10, 2023
- 6 min read
Updated: Feb 25, 2024
Tapahtuma: WWE Crown Jewel 2023
Päivämäärä: 4. marraskuuta 2023
Sijainti: Riad, Saudi-Arabia (Mohammed Abdu Arena)
Yleisömäärä: 10 291
Tapahtuma on katsottavissa WWE Networkissa.
WWE:N inhottava avioliitto Saudi-Arabian kanssa nousi uudelle, karmaisevalle tasolle lokakuun lopussa, kun showpainimoguli Vince McMahon kutsui Lähi-idän öljymaata WWE:n "kodiksi".
McMahon oli lentänyt Saudi-Arabiaan jo silloin, sillä hän oli katsomassa Tyson Furyn ja UFC:stä tutun Francis Ngannoun nyrkkeilyottelua, joka järjestettiin WWE:n marraskuisen Crown Jewelin tavoin maan pääkaupungissa Riadissa.
"He penkoutuvat erinomaisesti urheiluviihteeseen", McMahon sanoi vapaaottelusivusto MMA Junkien videohaastattelussa Saudi-Arabiasta puhuessaan.
Seuranaan McMahonilla oli kiistaton WWE-legenda The Undertaker, joka itsekin otteli aikanaan useita kertoja Saudi-Arabiassa viimeisinä showpainivuosinaan.
MYÖHEMMIN kävi ilmi, että Saudi-Arabiaan avataan myös WWE:n ensimmäinen elämyskeskus.
Paikkana toimii Riadissa sijaitseva Boulevard City, joka avattiin neljä vuotta sitten ja joka on käytännössä valtava viihde- ja kulttuurikupla. Sieltä löytyvät entuudestaan jo muun muassa Disney-linna, Barbie-maailma ja jonkinlainen Cristiano Ronaldo -museo.
Uusi tulokas WWE Experience avataan tällä tietoa tammikuussa. Se, mitä kaikkea projekti pitää tarkalleen ottaen sisällään, on vielä hämärän peitossa. Tiettävästi elämyskeskuksessa kuitenkin pääsee ainakin tapaamaan showpainijoita ja shoppailemaan WWE-aiheisissa kaupoissa.
Huomionarvoista on, että Boulevard City on auki vain Riad-kaudella eli lokakuusta maaliskuuhun. Riad-kaudella tarkoitetaan Saudi-Arabian valtion rahoittamaa juhlaa, joka painottuu pääkaupungin urheilu- ja viihde-elämyksiin.
Riad-kausi on vain yksi Saudi-Arabian valtiorahoitteisista juhlakausista, joita on kaikkiaan yksitoista. Tarkoituksena on korostaa maan vetovoimaa myös turistikohteena, ja aloitetta johtaa komitea, jonka puikoissa on kruununprinssi Mohammed bin Salman.
Taloudesta mikään ei ole Saudi-Arabiassa kiinni, sillä aavikkovaltio kylpee öljyrahoissaan.
TURISMIN korostaminen näkyy väkevästi myös WWE:n kiusallisissa videomainoksissa, joissa sen supertähdet, kuten LA Knight ja Bianca Belair, hehkuttavat milloin mitäkin. Suitsutusta jaetaan esimerkiksi saudiarabialaiselle lentoyhtiölle ja tietenkin paikallisille matkakohteille.
Kyse on tietysti ilmiselvästä propagandasta, mutta pelottavaa on, kuinka siihen turrutaan.
Jos vielä WWE:n Saudi-Arabia-yhteistyön alkumetreillä kyseenalainen liittoutuma herätti paljon pahennusta showpainifanikulttuurissa, sittemmin Crown Jewelin ja toukokuisen Night of Championsin kaltaiset tapahtumat ovat puuroutuneet vetiseksi velliksi. Näppäimistöt eivät enää sivalla sitä, mille WWE on ojentanut ahneen kätensä, vaan sitä, mitä WWE:n kehässä tapahtuu.
Saudi-Arabia jää taustalle ja normalisoituu osaksi WWE:tä, aivan kuten valtio toivookin.
TARVITAAN oikeastaan vasta moguli McMahonin kaltainen esimerkki ennen kuin herätään jälleen miettimään, minkälainen maa se Saudi-Arabia oikeastaan olikaan ja mitä kaikkea sen hallinto pyrkii jättämään piiloon, kun kiillottaa kilpeään esimerkiksi showpainin avulla.
Samalla se herättää jälleen miettimään, minkälainen promootio se WWE olikaan ja minkälaista hirmujen hallintoa me katsojatkin epäsuorasti tuemme, halusimme tai emme.
Karmivaa on, että mitä pidempään WWE:n ja Saudi-Arabian avioliitto kestää, sitä syvemmälle showpainiin sen lonkerot tunkeutuvat. Jos McMahonin kaltainen voimahahmo sanoo, että Saudi-Arabia on WWE:n koti, silloin Saudi-Arabia todella on vahvasti osa WWE:n identiteettiä.
Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen lämpimästi Yle Areenasta löytyvän 12 diktaattoria -podcastin jaksoa Saudi-Arabian kantaisä Ibn Saud, jossa toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen perkaa, miksi valtio on vain harvoille taivas maan päällä ja mihin kaikkeen se pyrkii projekteineen.
Tosin se, että juuri yhdysvaltalainen yhtiö tekee tällaista yhteistyötä Saudi-Arabian kanssa, ei ole millään lailla ihmeellistä, sillä koko Saudi-Arabian järisyttävä vaurastuminen pohjautui siihen, että nimenomaan yhdysvaltalainen öljy-yhtiö halusi aikoinaan tietää, löytyisikö aavikkovaltion maaperästä mustaa kultaa.
Sitten siihen showpainiin...
Leijonat ja lampaat:
🦁🦁: Drew McIntyre vs. Seth Rollins (c) (World Heavyweight Championship) [18:20]
Skotlantilaisen McIntyren tarina on ollut yksi tämän syksyn piristysruiskeista. Se pitää otteessaan ja kehittyy rauhassa eteenpäin. Katsoja saa pohtia, napsahtaako koeteltu soturi pimeälle puolelle vai jatkaako hän urhoollista mutta vastoinkäymisin kuorrutettua korpivaellustaan WWE:n huippua kohti sankarin elkein. Myös Rollinsin hahmo on saanut kipeästi kaipaamaansa syvyyttä, kun siinä painotetaan pahoja selkävaivoja. Itse ottelu olikin nautinnollinen taisto ja painillisesti koko show'n kärkeä.
🦁: Nia Jax vs. Raquel Rodriguez vs. Shayna Baszler vs. Zoey Stark vs. Rhea Ripley (c) (Women's World Championship) [11:05]
Tämä ottelu oli juuri niin sekava kuin sen asetelmasta eli viiden painijan mätöstä saattoi ounastellakin. Matsin kuitenkin pelasti värikäs ja mielenkiintoinen hahmokavalkadi. Onneksi ottelu myös pidettiin melko lyhyenä. Lopputulos kallistuu leijonan puolelle, sillä matsi sai sen kirkkaimman tähden eli Rhea Ripleyn näyttämään entistä vahvemmalta – olkoonkin, että mestarin erikoissisääntulo oli lähinnä vain kummallinen.
🦁🦁: John Cena vs. Solo Sikoa [16:10]
Jos McIntyre vs. Rollins säväytti painillisesti, Cena vs. Sikoa teki sitä tarinallisesti. Klassinen kuvio vanhasta veteraanista nousi uuteen kukoistukseensa, kun kyse on 16-kertaisesta maailmanmestarista ja 2000-luvun suurimmasta WWE-tähdestä. Cena todella on iso tähti, ja tässä ottelussa oli ison matsin tunnelma, vaikka Riadin yleisö on kaukana Chicagon, Lontoon ja Madison Square Gardenin kaltaisista huippukatsomoista. Mainion tarinan kruunasi hyytävä lopetus, jossa väkivaltainen Sikoa lähetti Cenan pitkälle tauolle eli siis takaisin valkokankaalle, sillä Hollywood-studiot pääsivät näyttelijöidensä kanssa sopuun uudesta työehtosopimuksesta juuri keskiviikkona. Selvää on, että Cena palaa vielä takaisin kehään, mutta suurempi kysymys on, voittaako hän vielä joskus maailmanmestaruuden, joka olisi jo 17:s ja rikkoisi siten AEW:hen siirtyneen Ric Flairin legendaarisen ennätyksen.
🐑🐑: Logan Paul vs. Rey Mysterio (c) (WWE United States Championship) [17:55]
Tämä ottelu oli puolestaan todella raju pettymys. Suurin syy on siinä, kuinka pahasti se jäi Logan Paulin ja Ricochet'n välisen SummerSlam-ottelun varjoon. Samalla se paljastaa, kuinka paljon Logan Paulin ottelut alkavat toistaa itseään. Nyrkkeilykehässäkin säkenöivä Paul on kiistattomasti jättimäinen tähti ja hyvä piristysruiske WWE:lle, mutta onko hänestä ammennettu jo muun muassa Roman Reignsiä ja Ricochet'tä vastaan se, mitä hänestä voidaan enimmillään ammentaa? Yleisö ei enää hämmenny siitä, jos Paul osaa tehdä painispotteja, koska se on jo nähty useaan kertaan. Tätä kompensoidaan niin, että Paul pyrkii ylittämään itsensä kerta toisensa jälkeen, missä ei voi onnistua loputtomasti. Tässäkään ottelussa siinä ei onnistuttu, mutta kehässä nähtiin pari äärimmäisen pelottavaa spottia, joista kumpikin olisi voinut päättyä todella synkällä tavalla. Paulin mestaruusvoitto on joka tapauksessa kiehtova käänne, mutta toivoa sopisi, että hänen otteluissaan painotettaisiin jatkossa tarinaa, ei ihmeellisiä spotteja. Toivo lienee toki turha, kun puhutaan niin sanotusta viraalipainijasta. Ottelun pieni kauneusvirhe oli sekin, miksi Santos Escobar jätti nyrkkiraudan kehän reunalle eikä viskaissut sitä kauas Paulin kynsistä. Jos teko olikin tahallinen ja Escobar halusi, että Mysterio häviää, niin miksi hän siinä tapauksessa edes loikkasi kehäalueelle Logan Paulin kiusaksi? Lopputulema on selvä: hölmösti toteutettu kohtaus.
🐑🐑: Bianca Belair vs. Iyo Sky (c) (WWE Women's Championship) [16:35]
Tämä sama ottelupari nousi hitiksi Puerto Ricossa, kun ottelijat kohtasivat Backlash-tapahtumassa keväällä. Siinä matsin pelasti yllättävänkin tulinen yleisö, joka vastusti Belairia ja kannusti Skyta todella intohimoisesti. Mohammed Abdu -areenalla vallitsi puolestaan syvä hiljaisuus, vaikka ottelijat pyrkivät keräämään halpaa reaktiota näyttävillä spoteilla. Lopputuloksena oli tyypillinen esimerkki siitä, mitä moderni paini pahimmillaan on: sielutonta mäiskettä, jonka tarina ei kiinnosta yleisöä ollenkaan. Kun tähän lisätään vielä todella kiusallisen huonosti toteutettu sekaantuminen, kaksi lammasta on taattu. Kairi Sane ei todellakaan ole tarpeeksi iso tai tunnettu tähti, jotta hän voisi tehdä tällaisen shokeeraavan yllätyshyökkäyksen niin, että se sytyttäisi yleisön ja loisi otteluun viiltävää draamaa. Pikemminkin seurauksena on klassinen "Who are ya?!" -ilmiö, vaikka sitä huutoa Riadin yleisö ei sentään onneksi nyt aloittanut.
🦁: Cody Rhodes vs. Damien Priest [11:05]
Rakastan Cody Rhodesia ja pidän Damien Priestistä, mutta tämä ottelu maistui vahvasti Raw'lta, ei erikoistapahtumalta. Rhodes ei kuitenkaan voi painia huonoa ottelua edes unissaan, joten lammasta tälle ei voi antaa. Jotain kuumaa Cody Rhodesin hahmo kuitenkin nyt kaipaa, sillä Judgment Day ei ole oikea lääke siihen.
🦁: LA Knight vs. Roman Reigns (c) (Undisputed WWE Universal Championship) [20:05]
Tämä ottelu lannisti paristakin syystä. Ensinnäkin on sääli, että LA Knightin iso mestaruusmatsi koitti Saudi-Arabiassa, vaikka ennakkoon koetinkin ajatella positiivisesti, ettei sijainnilla ole niin isoa merkitystä. Kyllä sillä on. Hetki olisi pitänyt säästää kuumimman mahdollisen katsomon eteen. Nyt Riadin kädenlämpöinen yleisö vesitti LA Knightin momentumia jälleen, mutta vielä pahemmin sitä teki ottelun tulos. Saatan olla liiankin skeptinen, mutta uumoilen, että nyt lauantaina jo 41 vuotta täyttävän Knightin juna ohitti jo kaikkein parhaimman asemansa. Voi olla, että mies voittaa Royal Rumble -ottelun ja WrestleManiassa vaikkapa Seth Rollinsin World Heavyweight -mestaruuden, mutta vain tämä hetki olisi tehnyt Knightin jo entuudestaan poikkeuksellisesta nousukiidosta lopullisesti poikkeuksellisen, todella ihmeellisen. Nyt se hetki on uhrattu aavikolla, kuten myös mainio ja ainutlaatuinen hätäuloskäynti Roman Reignsin pitkästä mestaruuskaudesta, jonka päättyminen nyt olisi ollut yhtä kutkuttava shokki kuin se, kun Brock Lesnar katkaisi The Undertakerin WrestleMania-voittoputken.
Jälkipyykki:
Crown Jewel 2023 olisi voinut olla huomattavasti huonompikin tapahtuma. Etenkin alkupuoli sisälsi hyvää painia, ja John Cenan kohtalosta jäänee jopa tietyllä tavalla ikimuistoinen hetki WWE:n historiaan. Loppupuolella tapahtuma alkoi kuitenkin yskiä pahemman kerran, ja tuloksena oli sittenkin keskinkertainen show, kuten Saudi-Arabiassa on aina käynyt.
Tapahtumaan kiteytyy oikeastaan se, minkälainen WWE ylipäätään tällä hetkellä on. Välillä osutaan kultasuoneen kuin Saudi-Arabian öljyvarantoihin konsanaan, mutta kaikki potentiaali jää kerta toisensa jälkeen piippuun. Survivor Seriesinkään kortti ei herätä kylmiä väreitä ainakaan vielä tässä vaiheessa, mutta CM Punkin mahdollinen paluu saa sen silti tuntumaan jättimäiseltä show'lta. Toivossa on hyvä elää.
Tapahtuman arvosana: 5/10
P.S. Tutustu Kuristusjuntan aikaisempiin arvioihin painamalla tästä!
Minkä arvosanan sinä antaisit WWE Crown Jewel 2023:lle?
10
9
8
7
Comments