Arvio | Berliinissä tehtiin Kuristusjuntankin historiaa!
- Eetu Lehtinen
- Sep 2, 2024
- 7 min read
Tapahtuma: WWE Bash In Berlin
Päivämäärä: 31. elokuuta 2024
Sijainti: Berliini, Saksa (Uber Arena)
Yleisömäärä: 13 149
Tapahtuma on katsottavissa WWE Networkissa.
Osallistuitko Kuristusjuntan uuteen WWE-veikkaukseen? Katso sarjataulukko täältä.
Huomasitko Kuristusjuntta-podcastin tuoreimman jakson, joka julkaistiin viime keskiviikkona? Jaksossa vierailee FCF Wrestlingin painija "Valioyksilö" Vincenzo. Kuuntele tästä.
SAKSA on paska maa, tokaisi Suomen keihäänheittäjälegenda Seppo Räty vuonna 1993.
Silloin elettiin aikaa, jolloin WWE:n (silloin WWF eli World Wrestling Federation) mestarina pyöri liki 270-kiloinen samoalaisjätti Yokozuna, "Head of the Table" Roman Reignsin serkkupoika.
Silloinkin Anoaʻin kuuluisa painisuku siis jätti ison kädenjälkensä showpainin huipulle, mutta yksi asia oli aivan toisin kuin nykyään: WWE ei olisi koskaan järjestänyt jättitapahtumaa Saksassa.
Nyt sellainenkin on nähty, kun Bash In Berlin -niminen spektaakkeli täytti Uber Arenan lehterit äärimmilleen Euroopan unionin väkirikkaimmassa kaupungissa, Berliinissä, lauantaina.
Saksalaiset myös vastasivat huutoon, sillä Berliinin yleisö oli yhtä kuuma ja kiinnostava kuin esimerkiksi se, minkälaista meteliä Pariisin fanit pitivät WWE:n toukokuisessa Backlashissa.
Jälleen kerran WWE osui kultasuoneen Euroopan-valloituksessaan, ja show'n tunnelma oli niin kuuma, ettei keihäsmies Rädyn kommentti pitänyt ainakaan lauantaina paikkaansa.
Kaiken lisäksi se varsinainen show oli nyt harvinaisen hyvä.
Leijonat ja lampaat:
🦁: Cody Rhodes säilytti Undisputed WWE -mestaruuden voittamalla Kevin Owensin ajassa 23.16.
Pariisissa Cody Rhodes otteli erinomaisen matsin AJ Stylesia vastaan. Nyt WWE-mestarin rooli jäi vähän vaisummaksi, koska vastustajaksi tuli Kevin Owens, jonka momentum ei ole kovinkaan kuuma. Tuntuu, että Owensin aika on jo mennyt, ja on vaikea nähdä, että hän kykenisi enää muuttumaan erityisen kiinnostavaksi ottelijaksi. Niinpä oli myös hankala nähdä, että Owens olisi voinut tätä ottelua voittaa. Se näkyi myös Kuristusjuntan uudessa WWE-veikkauskilpailussa, jossa yksikään 18 osallistujasta ei ollut veikannut Rhodesin tappiota. Owens oli välihaastaja ja tämä matsi siksi mieto. Ottelun vahva tarinakaan – se, kääntyykö Owens pimeälle puolelle – ei matsia lopulta pelastanut, vaan suuhun jäi lähinnä maku siitä, että tämä teki tehtävänsä. Rhodesin ottelut toki ovat aina upeita, mikä selittää leijonan, mutta tämä laimeahko mittelö teki ikävä kyllä hieman hallaa miehen mestaruuskauden momentumille. Hyvä uutinen on, että tämä ottelu jäi illan kehnoimmaksi, eikä tämäkään varsinaisesti kehno ollut – pikemmin tylsä.
🦁🦁: Bianca Belair ja Jade Cargill voittivat WWE:n naisten joukkuemestaruuden päihittämällä Alba Fyren ja Isla Dawnin ajassa 12.02.
Ihmettelin, kun WWE päätti katkaista Belairin ja Cargillin ensimmäisen mestaruuskauden jo Clash at the Castlessa. Siinä toki oli syynä se, että WWE halusi tarjota skotlantilaisyleisölle ison hetken, kun kotimaan naiset nousivat mestareiksi. Nyt tuo virhe on onneksi korjattu ja vyöt saatu takaisin huomattavasti paremmalle joukkueelle. Belair ja Cargill on kaksikko, joka voi nostaa koko WWE:n naisten joukkuedivisioonan uudelle tasolle. Olen jo aiemmin verrannut heitä The Road Warriorsiin ja teen saman vertauksen yhä: karismaattinen duo on näyttävä ja uskottava joukkue, joka murskaa vastustajiaan viihdyttävästi. Sellaista joukkuetta on ilo seurata. Tässä ottelussa myös Fyre ja Dawn hoitivat hommansa hyvin, ja ottelu olikin paljon parempi kuin Clash at the Castlen sekava kolmen joukkueen soppa. On ylipäätään hienoa, että WWE on nyt tässä ja SummerSlamissa keskittynyt yksinkertaisiin otteluihin: se toimii. SummerSlamissa riesana oli toki ylibuukkaus, mutta tässä tapahtumassa sitä pidettiin minimissä. Se teki tästä show'sta entistä raikkaamman ja sai esimerkiksi tämän Belairin ja Cargillin mestaruusvoiton maistumaan vielä paremmalta. Yksinkertaisuudessaan raikas matsi, jonka voittaja oli oikea ja jossa Jade Cargill näytti paremmalta kuin kenties koskaan. Jos aiemmin Cargillin hot tagit olivat tietynlaista "jadesploitaatiota", jossa seurasi kauhulla, milloin Cargill epäonnistuu ensimmäisen kerran ja kuinka pahasti, niin pikkuhiljaa kehätoiminta muuttuu varmemmaksi.
🦁: CM Punk voitti Drew McIntyren strap-ottelussa ajassa 19.15.
Tämä arvosana saattaa yllättää, sillä Punk ja McIntyre ottelivat mielestäni koko SummerSlamin parhaimman matsin. Nyt ottelu ei kuitenkaan klikannut samalla tavalla. Suurin syy siihen oli matsimuoto. Strap-ottelu itsessään on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta sen säännöt aiheuttivat hankaluuksia. Jos jo tv-katsojan oli hieman hankala pysyä kärryillä siitä, milloin kehätolpparalli pitää aloittaa alusta, voin kuvitella, että yleisön seassa se oli vielä paljon vaikeampaa. Niinpä otteluun oli ehkä hankala uppoutua samalla tavalla kuin esimerkiksi SummerSlamin erinomaiseen koitokseen. Lähinnä tätä ottelua kaiversikin se, ettei se täyttänyt odotuksiaan. Rima oli SummerSlamin jälkeen todella korkealla, mutta nyt sitä ei kyetty ylittämään. Toisaalta mahdollinen Hell in a Cell -ottelu lokakuun Bad Bloodissa (tapahtuma, jonka pääottelu on aina ollut Hell in a Cell -matsi) saattaa tuntua tämän jälkeen taas rahtusen paremmalta, joten siinä voi piillä pieni onni onnettomuudessa. Painotettakoon toki silti, ettei tämäkään ottelu ollut missään nimessä kehno – ei vain myöskään niin hyvä kuin olisi uskaltanut toivoa.
🦁🦁🦁: Damian Priest ja Rhea Ripley voittivat Dominik Mysterion ja Liv Morganin ajassa 14.20.
Tämä tag-ottelu oli puolestaan jotain aivan muuta. Tämä oli kertakaikkisen mainio showpainimatsi: WWE:tä parhaimmillaan. Tässä yhdistyi useampi erinomainen asia, kuten todella pitkä juonikuvio ja sen kliimaksi: Rhea Ripley pääsi vihdoinkin löylyttämään Dominik Mysteriota isossa tapahtumassa. Ripley, joka on mielestäni maailman paras painija tällä hetkellä, oli ylipäätään ihan mieletön koko ottelun ajan. Ilmeet, eleet, ajoitukset, iskut, potkut, lyönnit – kaikki ovat priimaa. Jo Ripleyn sisääntulo pitää upeasti otteessaan, ja siitä käy ilmi, minkälainen hahmo ja vaara Rhea Ripley on. Nyt sitä samaa on tarttunut myös Damian Priestiin, joka on muuten kehätyöskentelynsä perusteella ottanut viime aikoina melko lailla mallia The Undertakerista. Kun tulikuumaan yleisöön (kiitokset siitä Dominik Mysteriolle), tuliseen kuvioon ja kompaktiin kestoon lisää aivan loistavan sulavan lopputaistelun ja tässä show'ssa harvinaisen ylibuukkauksen, lopputuloksena on erinomaista showpainia. Se, miten Ripley möyhensi Morganin ottelun lopussa, oli melkein kuin taidetta, mutta pisteitä on annettava myös kaikille muille osallistujille, joista jokainen ylisuoritti tasoonsa nähden. Etenkin Priestistä on nyt kuoriutumassa jotakin yllättävänkin isoa, ja vain taivas rajoittaa sitä, mihin asti Morganin ja Mysterion mainio liittoutuma vielä kantaa. Pitkälle on tultu siitä, kun Edge ensi kertaa esitteli The Judmgent Dayn.
🦁🦁🦁: Gunther säilytti World Heavyweight -mestaruuden voittamalla Randy Ortonin ajassa 34.28.
Show'n toinen täysosuma oli sitten ennalta arvattavampi sellainen eli tämä. Oli yksinkertaisesti mieletöntä todistaa, kuinka Gunther asteli WWE:n maailmanmestarina Berliinissä järjestetyn erikoistapahtuman pääotteluun. Mieletön oli myös ottelun tunnelma, joka onneksi pysyi kuitenkin kaiken maailman yleisöaalloistaan huolimatta paljon paremmin aisoissa kuin Pariisissa nähdyn Rhodes–Stylesin kohdalla. Ranskassa yleisö varasti valokeilaa jo liikaakin niin, että se häiritsi ottelua, kun taas tässä yleisö piti kyllä hauskaa mutta kunnioitti myös itse ottelua ja taistelua sen lopputuloksesta. Se taistelu olikin aivan upea, kun Gunther, joka voi voittaa ottelun milloin ja miten tahansa, sai kuristettua Ortonin tajun kankaalle "kotiyleisönsä" edessä. On täysin ihmeellistä, minkälaisen nousun itävaltalainen on tehnyt showpainin ylimmälle huipulle, ja aina välillä pitää nipistää itseään, että onko tämä oikeasti todellista. Gunther ottelee pelkästään erinomaisia otteluita liukuhihnalta, ja tällainen yli puolenkin tunnin taisto hujahti ohi siitä vain. Tylsiä kohtia ei ollut ollenkaan, vaan seos oli mainio, kun kehässä yhdistettiin Guntherin rajut otteet Ortonin kykyyn hallita yleisöä. Kun vielä lisäjännitystä toi se, voisiko Orton todella voittaa päämestaruuden jo 15. ja sen jälkeen mahdollisesti 16. ja peräti historiallisesti 17. kerran, panoksetkin olivat korkeat. Huikea matsi, jonka atmosfääri jää muistoihin pitkäksi aikaa. P.S. Ottelua avitti paljon myös sen tuomari eli Charles "Little Naitch" Robinson, joka reagoi esimerkiksi Guntherin kämmensyrjälyönteihin mainiosti. Karismaattinen Robinson on ylipäätään suosikkituomarini, ja vaikka hän pysyttelee koko ajan taustalla, kuten pitääkin, hän kykenee silti tuomaan oman lisämausteensa ottelun immersioon. Se mauste on loppupeleissä yllättävänkin tärkeä.
Jälkipyykki:
Sitten selitys arvion otsikkoon. Tästä tapahtumasta tuli historiallinen Kuristusjuntan kannalta, sillä kyseessä on ensimmäinen show, jonka yksikään ottelu ei saanut lammasta. (Olen kirjoittanut näitä Leijonat ja lampaat -arvioita vuoden 2023 alusta asti.)
Kerrankin WWE:n kortti oli siis rakennettu niin, ettei siinä ollut heikkoja hetkiä. Huonoimmatkin ottelut viihdyttivät, ja mikä parasta, kumpikin joukkueottelu ylitti odotuksensa melko lailla. Show'ta väkevöitti vielä sekin, että koko kortin paras ja kuumin ottelu oli juuri siellä, missä sen pitääkin olla, eli sokerina pohjalla illan viimeisenä kamppailuna.
Toisaalta resepti on hyvin yksinkertainen.
Mitä vähemmän tapahtumassa on sekoilua, sitä parempi siitä todennäköisesti tulee.
Berliinissä ei mässäilty läkähdyttävän tylsillä ja koreografioiduilla tikapuuspoteilla, jatkuvilla juonenkäänteillä tai ylipäätään liian intensiivisellä tykityksellä ottelusta toiseen, vaan fokus pidettiin painitapahtuman kivijaloissa: tarinankerronnassa ja hyvässä flow'ssa. Ottelut olivat sopivan mittaisia, niissä nähtiin sopivasti sisältöä ja niistä jäi pääosin hyvä maku suuhun.
Tämäkin sen todistaa, että vähemmän on usein enemmän.
Tapahtuman arvosana: 9/10
Minkä arvosanan sinä antaisit tapahtumalle?
10
9
8
7
Kokonaistaulukko:
Tämä listaus sisältää kaikki Kuristusjuntan arvioimat tapahtumat ensin paremmuusjärjestyksessä ja sitten kronologisessa järjestyksessä. Tapahtumia on arvioitu vuoden 2023 alusta asti.
Suluissa on pyöristetty keskiarvo niistä arvosanoista, joita Kuristusjuntan lukijat tapahtumille antoivat.
Tässä artikkelissa arvioitu tapahtuma lisätään taulukoihin vasta seuraavan arvion yhteydessä.
Parhausjärjestys:
WrestleMania 2023: 9/10 (8,8/10)
Elimination Chamber 2023: 9/10 (8,6/10)
WrestleMania 2024: 8/10 (8,8/10)
SummerSlam 2024: 8/10 (8,7/10)
SummerSlam 2023: 8/10 (7,6/10)
Backlash 2023: 7/10 (8,1/10)
Royal Rumble 2023: 6/10 (7,8/10)
Clash at the Castle 2024: 6/10 (7,3/10)
Night of Champions 2023: 6/10 (7,2/10)
King and Queen of the Ring 2024: 6/10 (7,0/10)
Elimination Chamber 2024: 6/10 (6,7/10)
Backlash France 2024: 6/10 (6,0/10)
Survivor Series 2023: 5/10 (7,5/10)
Payback 2023: 5/10 (6,7/10)
Money in the Bank 2024: 5/10 (6,4/10)
Crown Jewel 2023: 5/10 (5,6/10)
Fastlane 2023: 4/10 (6,8/10)
Money in the Bank 2023: 4/10 (6,5/10)
Royal Rumble 2024: 4/10 (6,5/10)
Kronologinen järjestys (uusimmasta vanhimpaan):
2024
SummerSlam: 8/10 (8,7/10)
Money in the Bank: 5/10 (6,4/10)
Clash at the Castle: 6/10 (7,3/10)
King and Queen of the Ring: 6/10 (7,0/10)
Backlash France: 6/10 (6,0/10)
WrestleMania: 8/10 (8,8/10)
Elimination Chamber: 6/10 (6,7/10)
Royal Rumble: 4/10 (6,5/10)
2023
Survivor Series: 5/10 (7,5/10)
Crown Jewel: 5/10 (5,6/10)
Fastlane: 4/10 (6,8/10)
Payback: 5/10 (6,7/10)
SummerSlam: 8/10 (7,6/10)
Money in the Bank: 4/10 (6,5/10)
Night of Champions: 6/10 (7,2/10)
Backlash: 7/10 (8,1/10)
WrestleMania: 9/10 (8,8/10)
Elimination Chamber: 9/10 (8,6/10)
Royal Rumble: 6/10 (7,8/10)
Mestaruustilanne tapahtuman jälkeen:
Undisputed WWE Champion: Cody Rhodes (WrestleMania 40, 7.4.2024)
WWE Women's Champion: Nia Jax (SummerSlam, 3.8.2024)
World Heavyweight Champion: Gunther (SummerSlam, 3.8.2024)
Women's World Champion: Liv Morgan (King and Queen of the Ring, 25.5.2024)
WWE Intercontinental Champion: Bron Breakker (SummerSlam, 3.8.2024)
WWE United States Champion: LA Knight (SummerSlam, 3.8.2024)
WWE Tag Team Champions: Jacob Fatu & Tama Tonga (SmackDown, 2.8.2024)
World Tag Team Champions: Finn Bálor & JD McDonagh (Raw, 24.6.2024)
WWE Women's Tag Team Champions: Bianca Belair & Jade Cargill (Bash In Berlin, 31.8.2024)
WWE Speed Champion: Andrade (Speed, 7.6.2024)
Comments